Rotumääritelmä

KANARIANDOGGI
(PRESA CANARIO)
Alkuperämaa: Espanja

KÄYTTÖTARKOITUS:

FCI:n luokitus:



FCI:n numero: Hyväksytty:

Vartiokoira ja karjalaumojen vahti.

Ryhmä 2 pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
Alaryhmä 2.1 molossityyppiset.
Käyttökoetulosta ei vaadita.

346
FCI 24.12.2018
Kennelliitto 12.2.2019


LYHYT HISTORIAOSUUS:

Molossirotu, joka on kotoisin Kanarian saariryhmän Teneriffan ja Gran Canarian saarilta. Rodun uskotaan syntyneen saarten alkuperäisen muinaisespanjalaisen karjakoiran "majoreron" risteytyessä saarilletuotujen muiden molossikoirien kanssa.

Näistä risteytyksistä kehittyi alueelle ominaisia mastiffityyppisiä koiria, jotka olivat kohtuullisen kookkaita javäriltään juovikkaita tai kellanruskeita valkoisin merkein. Ne olivat selvästi molossityyppisiämutta silti ketteriä ja voimakkaita, vahvaluonteisia, karskeja, toimeliaita ja uskollisia.

1600-ja 1700-luvulla näiden koirien määrä lisääntyi huomattavasti. Koirat mainitaan usein historiallisissa teksteissä, etenkin alueellisissa lähteissä ("Cedularios del Cabildo"), joissa niitä kerrotaan käytetyn erityisesti vahteina ja karjalaumojen vartijoina.

YLEISVAIKUTELMA:

Kohtalaisen kookas molossirotu, suorakaiteen muotoinen ja mustamaskinen. Vankka ja sopusuhtainen.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:

Rungon pituus on säkäkorkeutta suurempi, ja tämä pitkälinjaisuus korostuu nartuissa.
Kallo-osan pituus on 60 % pään koko pituudesta ja kuono-osan 40 %
Kallon leveys on 3/5 pään koko pituudesta.
Etäisyys kyynärpäästä maahan on uroksilla puolet säkäkorkeudesta, nartuilla hieman vähemmän.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:

Olemukseltaan rauhallinen, ilmeeltään tarkkaavainen. Erityisen sopiva vahdiksi sekä perinteiseen karjanajoon. Luonteeltaan tasapainoinen ja hyvin itsevarma. Haukku on matalaa ja syvää. Perheenjäsenilleen tottelevainen ja nöyrä, erittäin kiintynyt omistajaansa mutta voi olla epäluuloinen vieraita kohtaan. Käyttäytymiseltään vakaa, ylväs ja hieman etäinen. Tarkkaavaisen koiran käytös on hyvin varmaa ja katse valpas.

PÄÄ:

Jykevä, lyhytkalloista tyyppiä (brakykefaalinen), täyteläinen; pään nahka on paksua. Pää on muodoltaan hieman pidentynyt kuutio. Kallon ja kuono-osan linjat ovat yhdensuuntaiset tai hiemannousevat.

Kallo: Edestä ja sivulta katsottuna loivasti kaareutunut, otsaluu on melkotasainen. Kallo on lähes yhtä leveä kuin pitkä. Kulmakaaret ovat selvästi erottuvat, poski- ja puremalihakset voimakkaasti kehittyneet mutta eivät ulkonevat, nahka on löysää. Niskakyhmy on vähäinen.

Otsapenger: Selvästi havaittava mutta ei jyrkkä. Keskellä otsaluuta sijaitseva otsauurre on korostunut ja pituudeltaan noin kaksi kolmasosaa kallosta.

Kirsu: Leveä, voimakkaan mustapigmenttinen, kuonon kanssa samassa linjassa. Sieraimet ovat suuret ja hengitysvaivatonta.

Kuono: Kallo-osaa lyhyempi, tavallisesti noin 40 % koko pään pituudesta. Kuonon leveys on 2/3 kallon leveydestä. Tyvestään hyvin leveä ja kapenee hieman kohti kirsua. Kuononselkä on tasainen ja sivusta katsottunasuora, poimuton.

Huulet: Ylähuulet ovat riippuvatmutta eivät liioitellut. Edestä katsottuna huulien yhtymäkohta on ylösalaisin käännetyn V:n muotoinen. Huulilinja ei ole aivan vaakasuora. Huulten limakalvot ovat tummat.

Leuat / hampaat: Leikkaava purentatai lievä alapurenta (enintään2 mm). Tasapurenta hyväksytään mutta se eioletoivottava, koska se edistää hampaiden kulumista.Leuat ovat leveät. Hampaat ovat isot ja hyväasentoiset. Poskihampaat ovat kookkaat, etuhampaat pienet, kulmahampaat ovat hyvin kehittyneet.

Silmät: Soikeahkot, kooltaan keskikokoiset tai suuret, kaukana toisistaan mutta eivät syvällä sijaitsevat eivätkä ulkonevat. Silmäluomet ovat mustapigmenttiset ja hyvin tiiviit, eivät koskaan löysät. Silmien väri on tummanruskeasta keskiruskeaan karvapeitteen väristä riippuen; silmät eivät koskaan saa ollavaaleat.

Korvat: Keskikokoiset, kaukana toisistaan, lyhyt- ja hienokarvaiset. Korvat kiinnittyvät hieman silmälinjan yläpuolelle ja riippuvat päänmyötäisesti, taittuneina ruusukorvat. Hyvin ylös kiinnittyneet ja lähellä toisiaan sijaitsevat korvat ovat epätyypilliset. Maissa, joissa typistys on sallittua, korvat on typistetty pystyiksi. (Huom. Suomessa typistyskielto.)

KAULA:

Hieman lyhyempi kuin pään koko pituus. Kaulanalusnahka on löysää ja muodostaa pienen kaulapussin. Kaula on tanakka, suora, hieman sylinterimäinen ja lihaksikas.

RUNKO:

Pitkä, leveä ja syvä.

Ylälinja: Suora; lihaksisto on hyvin kehittynyt, mutta ei liioiteltu. Ylälinja nousee hieman säästä kohti lantiota; säkä on 1-2 cm lantiota alempana.

Lantio: Keskipitkä, leveä ja pyöristynyt. Se ei saa olla pitkä, sillä se rajoittaa liikkeitä. Narttujen lantio on tavallisesti leveämpi kuin urosten.

Rintakehä: Erittäin tilava, rintalihakset ovat hyvin kehittyneet. Sekä edestä että sivulta katsottuna rintakehän tuleeulottua vähintään kyynärpäiden tasolle; ympärysmitta on tavallisesti 45 % säkäkorkeutta suurempi. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat.

Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman kohoava, ei koskaan löysä. Vyötärö vain hieman erottuva.

HÄNTÄ:

Tyvestään paksu ja kärkeä kohti kapeneva, ulottuu korkeintaan kinnerniveleen, keskikorkealle kiinnittynyt. Koiran liikkuessa häntä kohoaa sapelimaisesti mutta ei kiertyneenä eikä selkää kohti kaartuen. Levossa häntä riippuu suorana kärki hiemankaartuneena.

RAAJAT

ETURAAJAT:
Lavat: Viistot.

Olkavarret: Hyvin kulmautuneet ja viistot.

Kyynärvarret: Tasapainoiset ja suorat, vahvaluustoiset ja hyvin lihaksikkaat.

Kyynärpäät: Eivät saa olla liian tiiviisti rungonmyötäiseteivätkä ulkonevat.

Välikämmenet: Hyvin vahvat ja hieman viistot.

Etukäpälät: Ns. kissankäpälät, varpaat ovat kaareutuneet, eivät liiantiiviisti yhdessä. Päkiät ovat hyvin kehittyneet ja mustat. Kynnet ovat tummat, valkoiset eivät ole toivottavat mutta niitä voi esiintyä karvan väristä riippuen.

TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Takaa katsottuna vahvat ja täysin yhdensuuntaiset.

Reidet: Pitkät ja hyvin lihaksikkaat.

Polvet: Kulmaukset eivät ole kovin voimakkaat, eivät kuitenkaan niukat.

Kintereet: Aina matalat.

Takakäpälät: Hieman etukäpäliä pitemmät, muutoin samanlaiset.

LIIKKEET:

Liikkeiden tulee olla hyvin maatavoittavat, ketterät ja joustavat. Askel on pitkä. Levossa hännän asento on matala, pää kohoaa vain hieman selkälinjan yläpuolella. Tarkkaavaisen koiran pää ja häntä ovat koholla.

NAHKA:

Paksu ja joustava,kaulassa hieman löysempää kuin muualla. Koiran ollessa tarkkaavainen otsauurteen ja ohimoiden väliin muodostuu useita symmetrisiä ryppyjä.

KARVAPEITE

Karva: Lyhyttä, kovaa, hyvin pinnanmyötäistä, ilman pohjavillaa (jota voi kuitenkin esiintyä kaulassa ja reisien takaosassa), karkealta tuntuvaa. Korvissa karva onhyvin lyhyttä ja hienolaatuista, hieman pitempää sään päällä ja reisien takaosassa.

Väri: Juovikas (brindle), sävyltään lämpimän tummanruskeasta vaaleanharmaaseen tai vaaleankeltaiseen; yksivärinen kellanruskeasta hiekanruskeaan. Valkoista väriä voi esiintyä rinnassa, kaulan alapuolella, etukäpälissä ja takakäpälien varpaissa, mitä vähemmän sen parempi. Maski on aina musta, eikä se saa nousta silmien tasoa korkeammalle.

KOKO JA PAINO

Säkäkorkeus:
Urokset 60-66 cm
Nartut 56-62cm
Erittäin hyväntyyppisille yksilöille sallitaan 2cm ylitys tai alitus.

Paino:
Urokset 50-65kg
Nartut 40-55kg

VIRHEET:

Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
•Tasapurenta

VAKAVAT VIRHEET:

•Kaikki virheet, jotka vaikuttavat koiran ilmeeseen ja tyyppiin
•Virheelliset pään mittasuhteet
•Hyvin voimakkaasti kovera kallon ja kuonon profiili (ylikorostunut otsapenger)
•Lanne ja säkä samalla korkeudella
•Virheellinen raajojen asento
•Neliömäisyys.
•Kolmiomainen tai kapea pää (ei kuutiomainen)
•Ohut, käyrä tai epämuodostunut häntä; korkealle kiinnittynyt häntä
•Notko tai köyry selkä
•Vaaleat (keltaiset) silmät;
vinot tai hyvin lähekkäin sijaitsevat silmät;
syvälle painuneet tai ulkonevat silmät
•Liian voimakas alapurenta
•Riittämätön maski
•Hammaspuutokset (paitsi P1)

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:

•Vihaisuus tai liiallinen arkuus
•Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
•Täydellinen pigmentinpuutos kirsussa
•Liian suuret valkoiset merkit
•Yläpurenta
•Säkä lantiota korkeammalla; laskeva ylälinja
•Siniset tai keskenään eriväriset silmät
•Typistetty häntä

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutu-neina kivespussiin.Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.